Liekö ikä, vai mikä, mutta perjantaisin entistä harvemmin intoutuu lähtemään rientoihin iltaisella. Ehkä kokemuskin on opettanut, kun yleensä sitten viikonloppu menee toipuessa. Lauantaille kun säästää menemisensä, niin vain sunnuntai on pilalla. Ja ehkä maanantaikin, jos liskot yllättävät.

Joka tapauksessa, tässä sitä taas istutaan kotosalla ja vannomisista huolimatta tietokone on avattuna. Ihme, että tästä vekottimesta ei saa tarpeekseen työpäivän aikana. Toisaalta, onhan tämä oiva väline pitää yhteyttä kauempana vaikuttaviin kavereihin esimerkiksi mesen välityksellä. Pysyy suhteet kunnossa. Toiselta kantilta tätä mesettelyä tuumittiin männä päivänä yhden kaverin kanssa. Nimittäin ei ollut ennen parisuhteissa sentään sitä ongelmaa, että kotona istuu pari eri huoneissa omilla tietokoneillaan ja mesettelee omille kavereillensa. Siinä saa pitää huolen, että laatuaikaakin ottaa, siis sitä sellaista missä ollaan ajatuksellisestikin läsnä ja toista ihmistä varten. Pelkkä saman katon alla oleminen kun ei ihan tarkalleen ottaen ole sitä mitä laatuajaksi itse koen. Muutaman vuoden takaisessa edellisessä avoliitossa ei vielä tämä ilmiö ollut ajankohtainen, oikeastaan se kertoo hyvin siitä miten nopeassa ajassa ilmiö on saavuttanut meidät tavikset.

Huh, melko seesteiset fiilikset päällä. Ei edes huvita luukuttaa mitään "kunnon" musiikkia, REM viihdyttää vallan mainiosti ja punkku. Koira kuorsaa nautinnollisen oloisesti ja mikäs tässä on ollessa. Hyviä öitä!